Aue-Symposium: Mistä puhutaan saksankielisessä Euroopassa - Ilmastonmuutos ja ilmastopolitiikka

08.02.2019
Sinikka Salo

Puhujina:

Caio Koch-Weser, Chairman of the Advisory Board,   European Climate Foundation, former State Secretary of Federal Ministry of Finance, Germany: “German and International Climate Policy – Present State and Challenges”

Dr. Maritta von Bieberstein-Koch-Weser, President and Founder of Earth3000: “Biodiversity, a prerequisite in combatting climate change – with special emphasis on the threatened lungs of our Planet, Amazon”     

         

Molempien puhujien sanoma ja esille tuoma näyttö oli selkeä: Nykyinen 3-4 asteen ilmaston lämpenemispolku merkitsee katastrofia.  Ilmaston kehityksen mallinnuksessa emme ole ymmärtäneet alueellisten käännepisteiden vaikutusta – mm. arktisilla seuduilla, tropiikissa, valtamerissä - kehitys on ylittämässä vaiheen, josta ei ole enää paluuta entiseen. Amazonin alueen – planeettamme keuhkojen – laajat hakkuut ja alkava savannistumiskehitys ovat keskeisimpiä ongelmia. 15-20% vuosittaisista CO2-päästöistä tulee palavista sademetsistä. Metsien, ilmaston ja biodiversiteetin yhteys on oleellinen.

Mahdollisuuksien ikkuna on sulkeutumassa, ja meillä on kiire: kaiken 21. vuosisadan keskeisen teknologian ja yhteiskunnallisen toiminnan tulee täyttää kestävyyden kriteeri. Metsiä on suojeltava ja hyödynnettävä kestävästi. Tarvitaan perusteellinen käyttäytymismuutos. On lisättävä ilmaston lämpenemisen estävien toimien nopeutta ja mittakaavaa.

Caio Koch-Weser tiivisti puheessaan ratkaisuja edellytettävän ainakin kolmella alueella: 1) On nostettava Pariisin sopimuksen kansallisesti päätettävien tekojen ambitiotasoa.  Euroopan Unionin on johdettava poliittista prosessia ja etsittävä koalitioita. Osavaltioiden, kaupunkien, yritysten ja järjestöjen tasolla voidaan myös toimia ponnekkaammin. Hyvä lähestymistapa yhdistää sektoreita, kuten terveys ja ilmasto, ruoka ja ilmasto jne.  Hyvä asia on, että on mahdollista tuottaa samanaikaisesti parempaa talouskasvua ja parempaa ilmastoa. 2) Eksternaliteettien hinnoittelu on avainasemassa. On edistettävä CO2 – hinnoittelua  ja kaupankäyntikehikkoa myös esim. osavaltioiden tasolla (Kalifornian toimivat emissiomarkkinat), mikäli laajemmalla tasolla on esteitä.  Hiilipäästöverot ja päästökauppa, hinnoittelu täytyy toteuttaa huolella ja niin, että yritykset voivat luottaa niiden vakauteen. Poukkoilu luo epävarmuutta ja estää tarvittavia yksityisiä investointeja. 3) Rahoitusjärjestelmä  on ”viherrytettävä”. Tässä uraauurtavaa työtä on tehty sijoittajien toimesta mm. hiiliriskien tuomiseksi esiin yritysten tasetiedoissa, ja sitä on jatkettava. Euroopan komissio on myös julkaissut ensimmäisen kestävän rahoituksen lakialoitteen. Myös keskuspankit ja valvojat ovat mukana työssä. 

Dr. Maritta von Bieberstein-Koch-Weser havainnollisti esityksessä Amazonin alueen merkityksen: valtava hiilinielu;  maailman laajin sademetsä ja jokisysteemi, joka vaikuttaa koko keskisen ja eteläisen Etelä-Amerikan sademääriin ja maatalouteen; biodiversiteetti-ihme; väestöltään 34 miljoonaa, 350 eri alkuperäiskansojen ryhmää (joista 60 elää vapaaehtoisessa eristyksessä).  

Keskeinen Amazonin alueen ongelma on metsäkato. Sen estämiseksi on toki tehty pitkään toimia, mutta metsää hakataan ja vahingoitetaan edelleen säätelyn ja muiden toimien ollessa riittämättömiä vastavoimia lyhytaikaisten taloudellisten hyötyjen painaessa enemmän. Amazonin alueen keskilämpötila on jo noussut nopeasti ja eteläisen ja itäisen Amazonin alueen muuttuminen savanniksi on todellinen uhka. Nopeita muutoksia tarvitaan metsäkadon estämiseksi ja kestävän metsien ja jokialueen biotalouden luomiseksi.

Kutsua tämän vuoden ensimmäiseen Aue-Symposiumiin noudatti ennätysmäärä kutsunsaaneita. Tieteiden talolle oli kokoontunut lähes sata kuulijaa: ilmasto- ja ympäristötieteen sekä akateemisia että virkakunnan edustajia, poliitikkoja, rahoitus- ja yritysmaailman edustajia, opiskelijoita. Mukana olivat myös presidentti Halonen ja ministeri Rehn, jotka molemmat ovat edelläkävijöinä olleet toimimassa kestävän kehityksen puolesta sekä Suomessa että kansainvälisillä areenoilla.

Puheita seurannut keskustelu oli niinikään antoisa ja poikkeuksellisen vilkas  ja jatkui myös tilaisuuden jälkeisellä vastaanotolla ”valomerkkiin asti”. 

Symposiumin sanoma oli selvä: Nyt on korkea aika toimia. Tarvitaan nopeita toimia samanaikaisesti sekä CO2-päästöjen rajoittamiseksi –  että  päästöjen kompensoimiseksi hiilinieluja kasvattamalla.  Kaikkien aktiivisuutta tarvitaan. Kukaan ei pääse vastuustaan, kun haluamme täyttää velvollisuutemme ja mahdollistaa lastenlapsiemme elämän planeetallamme. Kansalaiskeskustelu ja esim. koululaisten vaatimukset ilmaston pelastamiseksi ovat edelleen muutoksia liikkeeseen saava voima, jota pitää ylläpitää. Lisäksi yksityisen sektorin toimijoiden ja järjestöjen rooli on tullut entistä keskeisemmäksi kestävien järjestelyjen suunnittelussa ja painostamisessa tarvittaviin poliittisiin toimiin ja poliittiseen johtajuuteen.

Esitykset ovat kokonaisuudessaan katsottavissa oheisista linkeistä:

Caio Koch-Weser tästä.  

Dr. Maritta von Bieberstein-Koch-Weser tästä

Myös puheenvuoroja seurannut keskustelu on nähtävissä täältä.